Hampaat ovat taas Artulla vähentyneet. Viikko sitten heilunut hammas lähti itsestään irti työpäivän aikana, eikä hammasta mistään löytynyt.


Toissapäivänä irtosi seuraava hammas. Illalla huomattiin, että alaetuhammas on käytännössä katsoen jo irti, pikkuisen enää roikkui reunasta kiinni. Muutaman lelunkiskonnan jälkeen hammas sitten irtosikin ja saatiin talteen. 
Eilisiltana Arttu oli ihan mahdoton; puri koko ajan kaikkea ja kaikkia. "Irti" –komento vain villitsi, eikä jäähylle vieminenkään auttanut. Syy käytökseenkin oli selvä; hampaat vaivasivat. Loppuillasta Arttu yritti parhaansa mukaan hyökätä ranteeni kimppuun ja yhden hyökkäyksen jälkeen huomasin, että valkoisen paitani hihassa on punainen läntti. Artun alaleuassa oli tyhjä paikka ja herra oli päättänyt pyyhkäistä veret hihaani. Hammaskin löytyi sohvalta vierestäni, joten saatiin todisteet talteen.


Nyt on yhteensä neljä hammasta lähtenyt ja kaksi uutta tullut jo tilalle. Neljästä irronneesta hampaasta talteen on saatu kolme, melko hyvä saldo. :)




Arttu sai tänään uuden lelun; omankokoisen Pluton, jota on retuutettu koko ilta.

Eilen Arttu sai viimeisen rokotuksen. Rokotushan siirtyi parilla viikolla eteenpäin matosien takia, mutta nyt vihdoin saatiin käyttää eläinlääkärillä.


Rokotuksesta Arttu ei välittänyt mitään. Epäilen, huomasiko Arttu lainkaan mitään; niin kovasti keskittyi Markon syöttämiin naksuihin. :)


Jännintä eläinlääkärissä oli hoitopöydälle nouseminen. Pöydällä oloa on harjoiteltu kotona ja aiemminkin se on eläinlääkärissä onnistunut ihan ok. Nyt Arttu kuitenkin oli jostain syystä aluksi kovin peloissaan; kun laskin Artun pöydälle, Arttu maastoutui saman tien. Raajat sojottivat levällään ja Arttu makasi ihan pöytätasoa vasten katsellen epäluuloisesti ympärilleen. Nopeasti Arttu kuitenkin uskaltautui kohottautumaan istumaan ja käsittelyssä ei ollut mitään ongelmia.


Eläinlääkäri kehui Arttua nätiksi ja sopusuhtaiseksi koiraksi, tuli hyvä mieli. :)



Eläinlääkärikäynnin jälkeen Arttu päätti viettää eilen siivouspäivää. Tosin Artun siivous aiheutti lisäsiivousta minulle ja Markolle, mutta ehkä Arttu toimillaan yritti vain auttaa. ;)


Artun siivousurakka alkoi, kun päätti pestä sohvan maidolla. Arttu tuli lenkiltä Markon kanssa ja juoksi innoissaan olohuoneeseen minua (tai sohvapöydällä ollutta ruokaani) katsomaan. Niin innoissaan, että yritti hypätä vauhdissa suoraan sohvapöydälle. :D Melkein onnistui; ainakin siinä määrin, että pöydällä ollut täysi maitolasini kaatui sohvalle, lattialle ja päälleni. Valtaosa sohvalle, ja oli todella helppoa yrittää kuivata sohvaan imeytynyttä lasillista maitoa.. 
Illemmalla Arttu pesi lattioita vesikupillaan. Arttu kaatoi vesikupin leikin touhussa lattialle, minä kuivasin lattian ja täytin kupin uudelleen. Hetkeä myöhemmin kupin sisältö oli taas lattialla.


Kuppia ei varmaan olisi vieläkään kannattanut täyttää, sillä hetken päästä Arttu päätti uittaa hai-pehmoleluaan vesikupissa. Ihan loogisesti ajateltu Artulta; hait tarvitsevat vettä ja tykkäävät uimisesta. Ei vaan ollut niin mukavaa, että uimisreissun jälkeen Arttu hyppää sohvalle syliin, hai suussaan tietysti. Märkä hai naamalla ei ole kovin miellyttävää. :D



Sunnuntaina Artulla olikin todellinen sylivauvapäivä, kun piti koko aamu saada nukkua sylissä. Mikä voisikaan olla hellyttävämpää kuin pieni koira, joka kipuaa syliin pehmolelu suussaan ja vaatii rapsutuksia. :)


Artun bravuuri sunnuntaina oli kiivetä syliin lelu suussa, laittaa etutassut oikeaa olkapäätä vasten ja heittää siitä itsensä selälleen vasempaan kainaloon. Siinä Arttu sitten pötkötteli selällään vaatien massurapsutuksia. Ja näin toistui monta kertaa peräkkäin; oli selvästi Artusta mukava leikki.


Toinen mukava leikki on riehua sohvalla lelun kanssa ja juosta ympäri sohvaa; tietysti niin, että samalla ylittää sohvalla istuvan Teijan, mielellään vielä astumalla mahan päälle. Tämähän tietysti on Teijankin mielestä todella mukava leikki. ;)



Viime viikonlopun aikana Arttu oppi hyppäämään sohvalle itse. Aiemmin se on onnistunut muutamia kertoja vahingossa tai kiipeämällä etutassuilla sohvalle. Nyt Arttu tajusi mitä takajaloilla voi tehdä ja sohvalle ponnistaminen onnistuu leikiten. Yleensä Arttu edelleenkin ottaa kovan vauhdin ja tulee samoilla vauhdeilla suoraan syliin sohvalle, yleensä vielä hampaat ojossa nenää, suuta tai poskea kohden. :D


Sänkyynkin Arttu on hypännyt jo pari kertaa, vaikka sänky onkin vähän korkeampi. Yleensä sängyn laidalla edelleen tepsutellaan etutassuilla "Ottakaa minut sänkyyyyyyn!", mutta itse hyppääminenkin jo onnistuu. Onneksi Arttu nukkuu yöt melko rauhallisesti, niin ei varmaan tarvitse herätä keskellä yötä siihen, että koira on hypännyt päälle.


Viikonloppuna ulkoilemassa.

Viikonlopun ohjelmaan kuului myös pitkät lenkit. Lauantaina käytiin jopa rannassa järven jäällä Artun kanssa, se oli hurjan jännää! Ensin Arttu vähän ihmetteli, että mihin nyt ollaan tultu, mutta sitten Arttu tajusi liukkaan alusta hyvät ominaisuudet. Arttu juoksi rinkiä jäällä kovaa vauhtia ja jalat sutivat minkä ehtivät. Yleensä Artun "maalina" olin minä, jota kohden Arttu koitti juosta suoraan ja taklata jalat alta liukumalla kohti. Ja juoksun aikana Arttu näytti niin hymyileväiseltä kuin vaan mahdollista; järven jää on selkeästi mieluisa paikka. 
Tunnin lenkki + jäällä juokseminen kyllä väsytti Artun tehokkaasti. Käytiin lenkin jälkeen saunassa, jonne Arttu yleensä innoissaan tahtoo. Nyt herra jokseenkin laiskasti tuli saunan ovelle ja lauteille päästyään alkoi nukkumaan. Lauantain lenkin tarkoituksena oli kyllä väsyttää Arttu, jotta nukkuisi illan, kun oltiin poissa kotoa. Väsytys toimi; tosin Arttu nukkui jo heti lenkin jälkeen, vaikka meidän lähtöön oli vielä useampi tunti..




Järven jäällä juoksemassa, muutama tassunjälki näkyy jäällä..

Lauantaina tosiaan oltiin ensimmäistä kertaa illalla/yöllä poissa kotoa. On jännää, miten aluksi ajatteli, että voikohan ollenkaan lähteä mihinkään, kun ei Arttu voi olla niin kauaa yksin. Arttu kun kuitenkin on viikolla työpäivän aikana useita tunteja yksin ja pärjää hyvin. Mutta jotenkin tuntui kuitenkin erilaiselta kun vapaa-aikanaan jättää Artun yksin "ilman pakkoa" ja vielä kun oli ilta ja pimeää. Arttu tosin ihan mielellään jäi yksin, niin kuin nykyisin työpäivienkin aikana.


Kun mennään yläkertaan (jossa Arttu on yksinollessaan) Arttu menee suoraan koppaansa nukkumaan ja siinä odottelee kun kasaan leluja, laitan pissapapereita ja vettä yms. Sitten kun olen lähdössä, Arttu odottelee massurapsutuksien lisäksi herkkuja. Jätetään Artulle yksin ollessaan herkkuja aktivointipalloon, niin on Artulla jotain puuhaa. "Helppo" aktivointipallo unohtui Markon vanhempien luokse ja käytiin ostamassa uusi pallo Artulle. Vanha pallo oli niin helppo, että riitti kun sitä pyöritti lattialla, niin herkut tippuivat reiästä. Arttu oppikin nopeasti käyttämään palloa; pyöräyttää pallon nenällään pyörimään, istuu alas ja katselee pää kallellaan tippuuko herkkuja. :) Toisinaan Arttu pyöritteli tyhjääkin aktivointipalloa ja selvästi ihmetteli, miksei sieltä tipukaan herkkuja.. Nyt ostettu uusi pallo onkin sitten hieman vaativampi; sieltä herkut eivät tipu pyörittämällä vaan ideana olisi pureskella palloa, jotta aukko levenisi. Arttu ei ole tätä vielä ymmärtänyt; pitkään Arttu vaan pyöritteli palloa ja katseli pää kallellaan. Arttu kuitenkin keksi oman ratkaisunsa asiaan; Arttu tönäisee pallon kovalla vauhdilla seinää päin tai ottaa pallon suuhunsa ja tiputtaa lattialle. Useimmiten tärähdyksen myötä joku herkku tippuu ulos pallosta ja Arttu saa palkkionsa. :)


Uusi lelu on rakas. :)