Kun aloitin Artun blogin kirjoittamisen, ajattelin että tavanomaisen kuulumisten kertomisen lisäksi kirjoitan ajoittain myös blogimerkintöjä erilaisten teemojen tms ympärille. No, nyt olen kirjoittanut Artun blogia lähes kahdeksan kuukautta, blogimerkintöjä on yhteensä kolmekymmentä, eikä yksikään niistä vielä keskity minkään teeman ympärille. :D
Tänään kun on harmaa ja sateinen päivä, on hyvin aikaa (lue: ei voi olla takapihalla syventämässä rusketusrajoja) kirjoittaa Artun blogin ensimmäinen teeman ympärille keskittyvä kirjoitus! :)
Teeman aiheena siis otsikon mukaisesti Artun rakkaimmat lelut. Toisaalta hyvä, että kirjoitus tulee vasta tässä vaiheessa; pienempänä kaikki lelut tuntuivat olevan Artulle yhtä rakkaita, mutta nykyään rakkaimpia leluja on vain muutama. Muiden, tässä mainitsemattomien, lelujen kanssa Arttu leikkii vain harvoin, mutta nämä rakkaimmat lelut ovat lähes päivittäin leikeissä mukana. :)



Ripu-Rapu/Ripunen
Ehdottomasti Artun rakkain lelu! Tämä keltainen rapu-pehmolelu on Artun unilelu ja se pitää ottaa mukaan nukkumaan joka ilta. Arttu on jo oppinut, että kun hänelle sanotaan illalla olohuoneessa ”Arttu, ota Ripunen mukaan, niin mennään nukkumaan!” Tällöin Arttu hakee Ripusen suuhunsa, juoksee sen kanssa yläkertaan makuuhuoneeseen ja odottaa sängyn vieressä, milloin sinne saa hypätä. :)


Ripu-Rapu poseeraa. ;)

Ripusen Arttu sai joululahjaksi viime jouluna; Ripunen on ostettu Lahden Kontista ja maksoi muistaakseni 1,50e - on ollut kyllä reilusti hintansa arvoinen! :D Vielä vuodenvaihteen aikoihin Artulla oli tapana repiä kaikki pehmolelut ja esimerkiksi muut joululahjaksi saadut pehmolelut joutuivat pehmolelusairaalan jonoon odottamaan tikkejä. Mutta Ripunen on edelleen reiätön, eikä ole joutunut pehmolelujen poliklinikalle ommeltavaksi vielä kertaakaan!
Johtuen siitä, että Ripunen on ollut Artun rakkain lelu joulusta asti, Ripusessa on myös melko ihana ominaistuoksu. Tai haju. :D Erittäin ihanaksi tilanteen tekee se, että Arttu tosiaan raahaa joka ilta Ripusen sänkyymme – nykyään onneksi yleensä jalkopäähän.
Unilelun lisäksi Ripunen on myös Artun paras kaveri. He välillä katselevat yhdessä ikkunasta ulos, välillä nukkuvat yhdessä (Ripunen on usein Artun tyynynä sohvalla) ja yleensä Ripunen on myös Artun seurana takapenkillä automatkoilla. Todella usein, kun Arttu on tehnyt jotain pahaa ja Arttua on toruttu siitä, niin Arttu ottaa Ripusen suuhunsa ja retuuttaa sitä kunnolla. Eli siis Ripunen on oikeasti tehnyt ne kaikki pahat, mistä Arttua syytetään ja Arttu kurittaa Ripusta. :D


Arttu ja Ripunen katselemassa ikkunasta ulos.

 
Pluto
Pluto on toinen pehmolelu, joka on Artulle erityisen rakas. Ostettiin kookas Pluto-pehmolelu Artulle loppuvuodesta. Aluksi Arttua isompi Pluto oli hyvä retuutuskaveri, mutta viettien ilmaantuessa Artun elämään Pluton kohtaloksi koitui nylkytyskaverina toimiminen. Tästä johtuen Pluto piti välillä ottaa Artulta pois jäähylle ja kun meno näiden kahden välillä useamman kerran meni liian villiksi, Pluto teljettiin vaatehuoneeseen pitkäksi aikaa.


Pikku-Arttu ja iso-Pluto.

Itse asiassa Pluto unohtui sinne moneksi kuukaudeksi ja vasta n. kuukausi sitten Arttu sai Pluton pitkästä aikaa takaisin. Samat nylkytysleikit jatkuivat, mutta suihkupulloa apuna käyttäen sain Artun luopumaan tästä. Nykyään Arttu aina välillä nousee Pluton selkään, mutta hyppää äkkiä pois sieltä ennen kuin alkaa nylkyttää – ihan kuin muistaisi, että ainiin, näin ei saanutkaan tehdä.


Pluto ottaa rennosti.

Nyt Plutosta on tullut nylkyttämisen sijaan taas se retuutuskaveri, mutta myös lepopaikka päivällä; Arttu monesti käpertyy nukkumaan Pluton päälle tai kainaloon, siinä varmaan on turvallinen paikka levätä. :)


Narupallo


Tällainen on narupallo.

Narupallo on ollut Artulla pienestä pennusta saakka, mutta vasta joskus maaliskuun tienoilla Arttu on alkanut kiinnostua siitä. Tai siis, Arttu on alkanut tajuta, mitä noutaminen tarkoittaa. :D
Narupallo on Artun mielestä aivan ihana lelu, kun sitä heitetään Artulle ja Arttu saa hakea sen. Vielä kun pallo pomppii heitettäessä lattialla ja Arttu pomppii pallon vieressä samaan tahtiin yrittäen saada pallon kiinni. :)
Noutamisen Arttu jo osaa, mutta se kaikki muu on vielä vähän hakusessa. ;) Arttu kyllä yleensä tuo pallon takaisin, mutta sen antaminen on vaikeaa. Artusta on mukavampi tuoda pallo lähelle ja käden ojentuessa kohti pinkaista karkuun. :D Tai sitten antaa ottaa pallosta tai narusta kiinni ja leikkiä vetoleikkiä narupallon kanssa. :)


Leikin tuoksinassa kera narupallon.

Tuo narupallo on kyllä energiaa täynnä olevan Artun mielestä kiva lelu, vaikkei kukaan sitä Artulle heittelisikään. Arttu ottaa itse narun päästä kiinni ja heittelee narupalloa ilmaan ja yrittää ottaa sen kiinni. :)


Ilmaiset lelut, kuten muovirasiat ja sukat
Yhdet Artun rakkaimmista leluista ovat kyllä nämä ilmaiset, roskikseen menossa olevat lelut. :)
Muovirasioita Artulla on tällä hetkellä kaksi. Toinen on soikion muotoinen Carte d’Or –jäätelörasia, jonka alle alun perin laitettiin herkkuja piiloon. Jossain vaiheessa Arttu bongasi tästä hyvän lelun itselleen ja alkoi pureskelemaan rasiaa.


Kuten kuvasta huomaa, niin rasia on jo melko pureskeltu. :)

Toinen muovirasia on sitten ruuvirasia, jonka Arttu otti itselleen leluksi, kun rakennettiin terassia kuukausi sitten. Arttuhan siis ensin tiputti rasiassa olleet ruuvit terassilautojen välistä maahan ja alkoi leikkimään tyhjän muovirasian kanssa. Nyt tuo ruuvirasia on terassin paras lelu. :)
Näistä  ilmaisista leluista suosikki on muovirasioiden lisäksi myös vanhat sukat. Etenkin kun niiden sisälle laittaa jotain herkkuja, niin Arttu on ihan onnessaan. Sukat ovat hyviä leluja myös tuossa ilmaan heittelyssä, jota Arttu harrastaa myös narupallon kanssa. :) Ainoa huono puoli näissä sukka-leluissa on se, että Arttu yrittää toisinaan viedä myös vielä käytössä olevia sukkia omiin leikkeihinsä. Yhtenä aamuna Arttu kanniskeli vartin sisällä kolme kertaa eri sukkaa, joista mikään ei ollut Artun oma. En tiedä mistä Arttu niitä sukkia kävi kaivamassa; oliko Artulla oma sukkakätkö jossain vai mitä, mutta jostain niitä sukkia Artun suuhun tuntui koko ajan löytyvän. :D
No, onhan Arttu yrittänyt tehdä itselleen lelun myös muista saatavilla olleista vaatteista tms. Yhden rintaliivit Arttu varasti ja söi keskeltä halki. :D No, kun poistin rintsikoista raudat, sai Arttu siitäkin sitten uuden hyvän lelun. :D Pari kertaa Arttu on myös järsinyt kaljatölkin reiälliseksi ja ruttuiseksi; kaljatölkki näytti kyllä olevan niiiiiin ihana lelu.


Denticks-siili
Näitä siilejä on ostettu varmaan kymmeniä, ja aina Artun reaktio on ollut siileihin sama – pienestä pitäen! Denticks-siili on siis jostain syystä kapistus, jolle pitää äristä, murista ja hepuloida.



Vielä ehjä Denticks-siili.

Sitten kun sille on hetken aikaa äristy, voi sitä ehkä alkaa järsimään, mutta yleensä siilille ainoastaan äristään. Sitten kun Arttu alkaa siiliä järsimään, se syödään kerralla lähes kokonaan. Mutta nyt viimeisinkin siili oli Artun leikeissä viikon, ennen kuin Arttu alkoi sitä järsimään eilisiltana. Nyt siilillä onkin enää vain pää jäljellä. :)
Hassuinta tässä on se, että Denticks-krokotiilit eivät saa aikaan samanlaista reaktiota; niitä Arttu ainoastaan järsii, ei leiki niiden kanssa lainkaan. Siili sen sijaan aiheuttaa ärinää ja murinaa myös silloin, kun jäljellä on enää pää!
Tämä on taas niitä asioita, missä en ihan Arttua ymmärrä. Joku minua viisaampi saa kyllä valaista, jos tähän on joku looginen selitys. :D
Alla on video pikku-Artusta ärisemässä siilille. Nykyisin tuo ärinä on jo vähän voimallisempaa, mutta sama päänkääntely kuuluu edelleen asiaan. :)





Liittyen näihin asioihin, joita en Artun käytöksessä ymmärrä, tuli mieleen vielä yksi juttu, mitä Arttu tekee rakkaimpien lelujensa kanssa. Eli Arttu tepsuttaa rakkaimpia pehmolelujaan. En tiedä onko tälle joku virallinen nimi, mutta ollaan Markon kanssa ristitty tämä toiminta tepsuttamiseksi. :D
Eli Arttu siis ottaa pehmolelun suuhunsa ja käy maahan makaamaan, pehmolelu etutassujen päällä. Sitten Arttu pitää lelua suussa ja liikuttelee leukojaan; ei siis varsinaisesti järsi tai pureskele lelua, vaan pitää sitä suussa ja liikuttaa suuta. Samaan aikaan Arttu liikuttelee etutassujaan lelun alla vuorotellen ylös ja alas.
Tämä tapahtuu rakkaimpien lelujen kanssa; pikku-pentuna kasvattajalta saadun pupu-pehmolelun kanssa, sitten kaikkien rakkaimpien pehmolelujen kanssa, nyttemmin lähinnä Ripusen ja Pluton kanssa.
Välillä Arttu saattaa tepsutella pitkiäkin aikoja lelua. Usein tämä tapahtuu joko riehumisen jälkeen tai silloin, kun Arttu on menossa nukkumaan. Lähes joka ilta sängyssä Arttu tepsuttaa Ripusta pari minuuttia ennen kuin ryhtyy nukkumaan. :)