Tänään oli erityisen jännittävä päivä, sillä tänään Artulla oli koirakoulun loppukoe! Tosin Teijaa taisi jännittää se loppukoe enemmän kuin Arttua. ;)

Loppukoe koostui yhdeksästä ”tehtävästä”, jotka kaikki arvioitiin sekä arvosanalla että kirjallisesti. Lisäksi koiran yleisvaikutelma arvioitiin vielä erikseen sekä arvosanalla että kirjallisesti.
Loppukoe oli samassa paikassa kuin muutkin koirakoulukerrat, mutta lieventävänä tekijänä oli se, ettei paikalla ollut lainkaan muita koiria. Artulla kun pahin keskittymiskyvyn häiritsijä on muut koirat.
Hieman kyllä jännitti ennen loppukoetta, sillä harjoittelu tällä viikolla on sujunut niin vaihtelevasti. Periaatteessa Arttu osasi kaikki loppukokeen asiat ja välillä kotitreenit sujuivat loistavasti. Sitten oli niitä päiviä ja hetkiä, jolloin Arttu unohti jopa, mitä ”maahan” tarkoittaa. :D

1) Ensimmäisenä tehtävänä oli luoksepäästävyys, eli koirakoulun opettaja katsoi Artun hampaat. Tämä onnistui suvereenisti arvosanalla erinomainen. Ainoa ”moite” oli Artun innokkuus; Arttu kun aluksi hyppi pari kertaa opettajaa vasten ja koitti nuolla naaman. :D

2) Sitten vuorossa oli keskittymistä vaativa tehtävä, eikä Artulla ihan näin aluksi ollut niin kovasti keskittymiskykyä. Tehtävänä oli siis paikallaolo maassa ohjaajan vasemmalla sivulla 30 sekuntia. Arttu oli maassa täyden ajan, mutta yritti kerran nousta siitä ylös ja muutenkin oli vähän rauhaton. Siksi arvosana tästä oli erinomaisen ja hyvän väliltä.

3) Seuraavana vuorossa oli seuraaminen, joka kotona on sujunut lähes aina loistavasti. Loppukokeessa ensimmäisellä yrityksellä ei kyllä tuntunut sujuvan mitenkään. :D
Arttu sinkoili aivan eri suuntiin kuin piti, kovasti maata haistellen. Välillä tuntui, ettei Artulla ole yksikään jalka maassa, kun hihna oli niin tiukalla ja Arttu yritti silti vetää eri suuntaan. No, tälle rimpuilulle löytyi kyllä ihan hyväksyttävä syykin sitten kun pysähdyttiin: Arttu alkoi kakkaamaan. Ei ihmekään, jos ei jaksa koirakouluun keskittyä, kun yrittää etsiä kakkapaikkaa! :D
Toinen yritys sujui sitten jo hieman mallikkaammin; muuten saatiin hyvät kirjallisetkin arviot, mutta lattian haistelu joissain kohdissa vähensi arvosanaa hyvään.
Itse huomaan tuossa seuraamisessa myös sen, että Arttu koittaa koko ajan kiilata minua oikealle tai päästä eteen kulkemaan, mutta siitä ei opettaja kyllä huomauttanut mitään.


Treenit kotipihalla; vuorossa seuraaminen.

4) Liikkeestä maahanmeno sujui ongelmitta; kirjallinen arvio ”nopea ja suora” ja arvosanana erinomainen.

5) Luoksetulo, joka tunnetusti ei ole Artun vahvin laji. No, vastoin kaikkia odotuksia tästä saatiin arvosana erinomainen! Ja vielä hyvät kirjalliset arvostelutkin: Luoksetulo vauhdikas, istuminen nopea ja tiivis.
Tosin täytyy sanoa, että tämä luoksetulo-harjoitus, jota koirakoulussa on treenattu on sujunut alusta asti tosi hyvin; vaikkei Arttu muuten kutsuttaessa luokse yleensä tulekaan, tässä harjoituksessa jopa muiden koirien läsnäolo kulkureitin ympärillä ei ole häirinnyt Artun täydellistä suoritusta!
Eli siis tässä harjoituksessa opettaja jää pitämään koiraan hihnasta ja koiran nenän edessä heilutetaan herkkua tai lelua. Sitten juostaan pieni matka eteenpäin ja kutsutaan koiraa luokse. Ja kun koira tulee luokse, koira ohjataan istumaan eteen tai sivulle ja palkitaan.
Luulen, että tämä on yksi Artun lempiharjoituksista, sillä toinen on aina niin innoissaan juoksemassa kohti ja vaikkei tosiaan luoksetulo muuten Arttua kiinnostakaan, tällä tavalla se onnistuu lähes poikkeuksetta aina. Tällä viikolla kotona harjoitellessa Arttu itse asiassa juoksi eteen istumaan monesti niin vauhdikkaasti, että löi päänsä polviini ja istui edessä sitten leuka jalkoja vasten. :D


Näissä treeneissä Artun leuka ei kolahtanut polviin, mutta ilme on melkoisen valpas! :)

6) Harjoitus, joka tuotti kotonakin treenatessa eniten päänvaivaa oli liikkeestä seisominen. Arttu kun yleensä yritti aina istahtaa, vaikka olisi pitänyt jäädä seisomaan. Muutamia kertoja saatiin tämä kotona onnistumaan, mutta silloinkin piti käyttää makupalaa apuna, eli laittaa makupala Artun suuhun hyvinkin nopeasti, jottei Arttu ehtisi istahtaa.
No, loppukokeessakin piti turvautua makupalan apuun. Tarkoituksena olisi siis ollut saada koira seisomaan hetki paikallaan ja sitten vasta palkita. Artulle makupalan joutui antamaan lähes heti käskyn jälkeen. Joten arvosanana hyvä.

7) Kaikkein huonoiten loppukokeessa sujui lelun noutaminen. Se ei kyllä ollut mikään yllätys, sillä tämä ei ole tainnut onnistua kertaakaan koirakoulussa. Kotona Arttu kyllä noutaa lelua ihan innoissaan ja tuo sen takaisin; irtipäästäminen on enemmänkin se ongelma. Arttu kun tuo lelun viereen ja kun on ottamassa siitä kiinni, Arttu pinkaisee karkuun lelun kanssa. :D Koirakoulussa onneksi lelun antamisella ei ollut mitään väliä, eikä itse asiassa niin silläkään, että tuoko koira lelun takaisin. Pääasiana olisi se, että koira tulee luokse kutsuttaessa.
Pari kertaa tätä kokeiltiin ja ei mennyt kovin vahvasti. Arttu lähti juoksentelemaan pitkin hallia ja nuuhkimaan hajuja. Kerran Arttu meni myös hallin reunalla istuskelleen Markon luo ja yritti hypätä syliin. Tämän jälkeen opettaja pyysi Markoakin kokeilemaan lelun heittämistä; ei sujunut sen vahvemmin sekään. Viimeisenä keinona koitettiin vielä koirakoulun tarvikkeissa ollutta tennispalloa, joka jaksoi kiinnostaa Arttua heittämisen verran, mutta sitten hallin lattian hajut veivät taas mennessään.
Opettaja oli jo kirjoittamassa Artulle (huonoa) palautetta suorituksesta, mutta sitten lelulla Arttua ”härnännyt” Marko sai Artun kiinnostumaan. Opettaja antoi vielä yhden yrityksen ja kuinka ollakaan; Arttu lähti lelun luo ja palasi takaisin Markon luo kutsuttaessa. Ilman lelua tosin, mutta kuitenkin!
Eli loppujen lopuksi saatiin tästäkin arvosanaksi hyvä. :)

8) Hyppy oli sitten yksi niistä harjoituksista, joka onnistui todella sujuvasti. Ottaen huomioon, että tätä ei oltu edes kotona treenattu lainkaan!
Eli lähdettiin liikkeelle koiran istuessa perusasennossa vasemmalla puolella, kontaktikävelyllä eteenpäin muutamia metrejä.  Matkalla on este, jonka yli koira hyppää; edelleen pitäen katsekontaktin ohjaajaan. Ja lopuksi vielä pysähdys ja koira istuu perusasentoon.
Tätä on tosiaan treenattu vain koirakoulussa, koska ei ollut kotosalla sopivaa estettä tätä varten. Ja ilmeisesti harjoittelun puuttumisesta ei ollut haittaa, sillä Arttu suoriutui tästä oikeastaan täydellisesti ja hyppykin oli tosi korkea. :) Arvosanana siis erinomainen.


Arttu istuu tottelevaisesti sivulla.

9) Viimeisenä harjoituksena oli paikalla istuminen ohjaajan vieressä 30 sekuntia. Tässä vaiheessa Arttu jaksoi jo keskittyä ja ilmeisesti muisti, mistä koirakoulussa olikaan kyse. ;)
Eli Arttu siis istui vieressä hienosti koko ajan. Ainoa liikahdus oli, kun Arttu hieman vaihtoi asentoa, katsoen kuitenkin koko ajan minuun. Opettaja naureskelikin, että Arttu oli vähän sen näköinen, että ”Anna nyt jo se herkku!” :D

Aika onnistuneesti siis meni tuo loppukoe! Arvosteluasteikko oli siis erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja välttävä. Arttu sai viisi erinomaista, kolme hyvää sekä yhden erinomaisen ja hyvän väliltä!
Lisäksi arvioitiin yleisvaikutelma, joka sekin oli erinomaisen ja hyvän väliltä. Kirjallisessa palautteessa luki muun muassa, että kun Arttu keskittyi, katsekontakti oli erinomainen ja että koirakon yhteistyön toimivuus oli mukavaa seurattavaa.
Lisäksi saatiin koirakoulusta ”Artun huoneen seinälle laitettavaksi” kunniakirja Artun osallistumisesta koirakouluun. Tuo meidän vierashuonehan on toiminut myös ”Artun huoneena” (ainakin siellä tälläkin hetkellä olevien lelujen määrästä päätellen...), joten täytynee laittaa kunniakirja sinne seinälle koristeeksi. ;)


Onnistumisista palkitaan. :)

Nyt sitten ruvetaan treenaamaan erityisesti seisomista seuraavaa isoa koitosta varten. Viikon päästä vuorossa on Artun ensimmäinen koiranäyttely Jämsässä. Iik!
Näyttelyinfo ja numerolappu tuli tänään postissa ja näyttelyhihna käytiin ostamassa eilen. Nyt tämä alkaa tuntua jo todelliselta ja näyttelypäivä lähestyy uhkaavasti. Suurin huoli näyttelyssä taitaa olla se, että nuoleeko Arttu tuomarin naaman. :D