Huh, Jyväskylään saapui viikonlopuksi kunnon helteet ja Arttukin sai nautiskella ensimmäisistä lämpimistä kesäpäivistä. En tosin tiedä kuinka paljon Arttu niistä varsinaisesti nautti, kun varjossa oli +27C ja auringossa huomattavasti enemmän. Lämpimistä ilmoista johtuen tehtiinkin viikonloppuna paljon pihahommia; terassinlaajennusta ja kasvien istuttamista lähinnä. Lämpötiloista ja auringonpaahteesta johtuen piti Artun olla suuri osa päivästä sisällä, mutta tulipahan siinä hyvää yksinoloharjoittelua ainakin. :)


Arttu paistattelemassa päivää terassilla.

Perjantaina päivällä jo testasin ensimmäistä kertaa Artun kanssa terassilla auringonpaisteessa oloa. Takapihalle alkaa aamusta paistamaan aurinko suoraan ja paistaa n. neljään saakka. Riittävästi varjoa terassin yhteen kulmaan tulee vasta puolenpäivän jälkeen, joten ennen sitä ei Arttua voi oikeastaan lainkaan viedä terassille.
Perjantaina Arttu oli vaan niin innoissaan lämpimästä ilmasta ja pitkästä aikaa terassilla olosta, että ei millään meinannut tajuta mennä varjoon, eikä myöskään suostunut juomaan vettä. Lopulta Arttu löysi suojaisan paikan terassikalusteiden keskeltä (lue: Arttu kiersi vaijerinsa tuolien ja pöydän ympärille, eikä päässyt sieltä enää pois) ja siellä oli hieman viileämpää oleskella.
Perjantaina myös näkyi jännä uusi asia, kun takapihan ohi meni parikymmentä kanoottia! Selvennykseksi kerrottakoon, että takapihalta on siis näkymä joelle. :) Arttu katseli kanootteja ihan ihmeissään; Artun ollessa meillä ei joessa vielä ole näkynyt mitään/ketään, joten Arttu olikin nyt erityisen ihmeissään, että mitä ihmettä nuo ovat. :)

Lauantaina rakennettiin takapihalle terassin laajennusosaa. Koska terassin mittari näytti +50C (siihen asteikko loppuu), niin Arttu sai jäädä sisälle siksi aikaa. Suurimman osan ajasta Arttu vietti olohuoneen sohvalla ikkunasta terassille katsellen. Ja kun avattiin olohuoneen tuuletusikkuna raolleen, näky raosta lähes jatkuvasti Artun kuono. :)
Arttu kävi hetken terassilla pissalenkin yhteydessä ja taisi olla liian kuuma pojalle; sen jälkeen Arttu oli ihan mielellään sisällä, eikä edes pyrkinyt terassin ovesta ulos, kun kuljettiin siitä. :)
Ja olihan Artulla hieman viihdykettäkin sisällä... Herra ehti viikonlopun aikana yksin sisällä ollessaan syödä ainakin yhden nenäliinan, leikkiä vaatteilla sekä tyhjällä tölkillä. Tölkki oli taitavasti rutistettu kasaan ja saatu reikiä täyteen. :D

Illemmalla, kun terassilta löytyi jo varjopaikkoja, Arttukin pääsi terassille viettämään aikaa. Näytti olevan Arttukin mielissään terassin laajennuksesta, koska niin tyytyväisenä uudella osalla vietti aikaa. :)
Niin ja kyllähän Arttu päätti myös auttaa siinä terassin rakentamisessa. Lauantaina Arttu pääsi terassille iltapäivällä siinä vaiheessa, kun terassi oli jo valmis. Lähes heti ensitöikseen Arttu meni leikkimään muovisen ruuvirasian kanssa ja kaatoi siinä olleet ruuvit terassilautojen välistä maahan. :D Artulla on ollut leluna muovinen Carte d’or –rasia, jonka alle on piilotettu herkkuja - Arttu taisi luulla, että tämä ruuvirasia on samanlainen lelu. No, Arttu sai sitten tyhjän ruuvirasian itselleen ja näytti olevan ainakin viikonlopun suosikkilelu. Hauskimman näköistä oli, kun Arttu kanniskeli rasiaa siinä olleesta kahvasta suussaan. :)


Muovinen ruuvirasia, paras lelu ikinä!

Riitti Artulla puuhaa siinä viikonlopun mittaan myös ulkona ollessaan, kun minä ja Marko vielä vähän tehtiin pihatöitä. Arttu mm. kävi testaamassa uuden terassiin upotetun kukkapenkin sekä ennen multien laittamista että mullan jo ollessa siellä. Toivotaan, ettei Arttu testaa kukkapenkkiä myös kukkien jo ollessa siellä... Eilen Arttu jo meinasi tappaa ruukussa olevat pelargoniat, kun heilutti häntäänsä niin innoissaan naapurin Jannen rapsutellessa Arttua. :)

Kiinnostavin juttu terassilla on tietysti ehdottomasti naapurit. Toisen puolen seinänaapuri teki myös viikonloppuna terassia itselleen, niin tietysti Arttu olisi mieluummin ollut siellä apuna kuin omalla terassilla. Ja toisen puolen seinänaapurin koira oli ajoittain myös terassilla – ei tarvitse varmaan sanoa, että Arttu olisi tahtonut olla ennemmin siellä. :)
Tarkoituksena on laittaa meidän terassille vielä puiset aitaelementit, jotka rajaavat hieman Artun pääsyä naapuriterassille. Toistaiseksi niitä ei vielä ole ja terassit naapurien kanssa ovat ns. yhtenäiset, joten Artun tekisi kovasti mieli kävellä sinne toiselle puolelle. Vaijeri menee sen verran pitkälle, että Artun pää ylettyy naapurin puolelle. Arttu on tosi hassun näköinen, kun kuikuilee naapurin puolelle. :)
Kunhan saa ne aitaelementit paikoilleen, niin saa Artun vaijerinkin kiinni niin, että Arttu pääsee vähän pidemmälle takapihalla, muttei naapureiden puolelle. Jatkossa Arttu tulee olemaan vene, sillä ostettiin vaijerin kiinnityspaikaksi veneen kiinnitysrengas. :D


Arttu kurkistelee rojujen keskeltä naapurin puolelle.

Ainiin. Aiheuttihan Arttu perjantaina myös uuden sisustuksen keittiöön. :)
Marko jutteli etupihalla naapurin kanssa ja Arttu yritti nähdä, mitä he siellä tekevät. Aluksi Arttu hyppi keittiön pöytää vasten ja näki siitä juuri ja juuri ikkunasta ulos. Fiksuna poikana Arttu hyppi välillä myös tuolia vasten ja kerran sitten siitä tuolilta samalla loikalla suoraan pöydälle. Hetki piti katsoa, että mitähän tässä nyt tapahtuu, kun koira seisoi keskellä pöytää. :D
Tästä johtuen siirsin keittiön pöydän irti ikkunasta, jotta Arttu pääsee hyppimään seinää vasten, ei pöydälle. :D Kun keittiön tuuletusikkuna on auki, Arttu käy siitä ”katselemassa” ulos. Arttu tosin on aavistuksen verran liian lyhyt, koska etutassut ylettyvät hädin tuskin ikkunalaudalle, joten eipä Arttu siitä kovin pitkälle ulos näe.
Mutta nopeasti oppi tämän uuden paikan, kun olin perjantaina etupihalla istuttamassa nurmikkoa, niin Arttu katseli minua koko ajan tuuletusikkunasta.  Sen jälkeen aina kun on mennyt etuovesta ulos ja Arttu jää sisälle, kuuluu kipitys keittiöön ja tuuletusikkunan luo; vaikkei tuuletusikkuna saati kaihtimet edes olisi auki. :D

Otsikkoon liittyen pitää vielä kertoa asia, joka Artun mielestä on varmaankin parasta kesässä tähän mennessä. Eli perhoset. :) Tai oikeastaan ihan kaikki hyönteiset, mutta erityisesti perhoset.
Arttu vaikuttaa taas niin kovasti pikkulapselta, kun ulkona juoksentelee perhosten perässä. No, Arttu juoksenteli takapihalla pari viikkoa sitten tuulen mukana liikkuvien lehtien perässäkin, mutta... Näyttää, että perhosia Arttu voisi seurata vaikka kuinka pitkään. Vaikka perhonen menee Artusta niin kauas, ettei hihnassa oleva Arttu pääse enää seuraamaan, Arttu seuraa katseellaan perhosta tosi pitkälle. Perhoset näyttäisivät kiinnostavan ajoittain jopa enemmän kuin ohimenevät koirat. ;)
Ja niin, kyllähän ne muutkin hyönteiset kiinnostavat. Vappuna Myrskylässä Arttu löysi kaverikseen kärpäsen, jonka kulkua ikkunassa seurasi häntä heiluen. Viikko sitten Arttu jäi seuraamaan tuulikaapissa auringonvaloa vasten lenteleviä pölyhiukkasia ja yritti leikkiä niiden kanssa. Minun kauhunhetket olivat tällä viikolla, kun olohuoneeseen oli eksynyt hämähäkki ja minulla on araknofobia. Tähän yhdistettynä se, että Artun mielestä hämähäkki oli hänen paras kaverinsa ja Arttu olisi halunnut leikkiä hämähäkin kanssa. Joo, ei ollut kovin mukavaa. Hämähäkki vipelsi sohvapöydän alla pakoon sekä minua että Arttua. Arttu katseli hämähäkkiä iloisena häntä heiluen ja yritti leikkiä sen kanssa pyydystämällä sitä sekä suulla että tassulla. Minä katselin hämähäkkiä kiljuen, kenkä toisessa kädessä valmiina lyömään, mutta juoksin aina kauemmas, kun hämähäkki lähestyi. Oli varmaan sekä Arttu että hämähäkki ihmeissään, että mikähän minua vaivaa. :D Toivon todella, että Marko on kotona seuraavan kerran, kun sisälle eksyy hämähäkki. :D


"En mä tuosta vesikiposta juo, mutta voin vaikka istua siihen!" Arttu toivottaa mukavaa alkavaa kesää kaikille! :)