Arttu on aika hassu koira ja hassulla koiralla on monia hassuja tapoja. :) Joitain niistä olen varmaan maininnut aiemmissakin blogikirjoituksissa, mutta ajattelin nyt koota KAIKKI Artun hassut tavat yhteen. Tarkoitan siis nimenomaan ainoastaan niitä hassuja juttuja, jotka ovat Artulla muodostuneet jo tavoiksi; niitä pelkkiä  hassuja juttuja löytyisi Artulta niin paljon, etten jaksaisi niitä listata. ;)
Luettuasi nämä sinäkin varmaan olet sitä mieltä, että Arttu on aika hassu koira. :)

Tepsuttaminen
En tiedä onko tällä jotain virallista nimeä, mutta me ollaan ristitty tämä toiminta tepsuttamiseksi. Tarkoittaa siis sitä, että Arttu makaa maassa (tai sohvalla tai sängyllä) pehmolelu suussa. Pehmolelu on etutassujen päällä. Arttu liikuttaa etutassujaan vuorotellen ylösalas ja samalla ”pureskelee” suussaan olevaa lelua samaan tahtiin. Tätä Arttu harrastaa rakkaimpien lelujensa kanssa, yleensä joka päivä. ;)

Ripunen
Hieman edelliseen liittyen. Jokailtainen rituaali liittyy Artulla rakkaimpaan leluunsa, eli Ripuseen alias Ripu-Rapuun. Kyseessä on keltainen rapupehmolelu, jonka Arttu sai joululahjaksi.
Joka ilta (tai ainakin lähes joka ilta) Arttu menee vaivihkaa iltaruuan & pissalenkin jälkeen yläkertaan ja tulee sieltä kovaa vauhtia juosten portaat alas olohuoneeseen; kantaen Ripusta suussaan ylpeän näköisenä ja häntä ylväästi pystyssä. Sitten Arttu menee sohvalle tai lattialle tepsuttamaan Ripusta. :) Muuten siis Ripunen viettää lähes koko päivän yläkerrassa, makuuhuoneen läheisyydessä, mutta illan tullen se pitää hakea olohuoneeseen, jossa Arttu yleensä viettää aikaa.
Sitten kun lähdetään nukkumaan, niin Ripunen tietysti pitää ottaa mukaan unileluksi. Artulle kun sanoo lauseen ”Ota Ripunen, niin mennään nukkumaan!”, niin Arttu nappaa Ripusen suuhunsa ja juoksee ylpeänä yläkertaan. Nukkumaan mennessä tietysti rakas unilelu Ripunen pitää ottaa mukaan nukkumaan. Arttu aloittaa yöunet yleensä sängyssä, vaikkakaan ei siellä yleensä kymmentä minuuttia kauempaa viihdy. Ja nukkuminen siis aloitetaan luonnollisesti Ripusen tepsutuksella sängyssä.

Aamuvenytykset
Aamuisin Arttu on ihan innoissaan, kun herätään. Jos alkaa venyttelemään sängyssä (ja etenkin jos pitää jotain ääntä – jonka  yleensä nykyään teemme, jotta Arttu varmasti huomaisi), niin Artun on pakko päästä mukaan venyttelemään! Siis vaikka Arttu nukkuisi lattialla, niin venyttelyjen alkaessa herra hyppää innoissaan sänkyyn ja tulee kaulan, olkapään tai vatsan päälle itsekin venyttelemään samaan tahtiin. :)
Aamuvenytysten lisäksi aamuihin kuuluu aamuhalaukset, joita ilman ei sängystä pääse nousemaan. :)

Suihkusta juominen
Vesi maistuu Artun mielestä paremmalta suihkusta kuin kupista. Aina kun mennään suihkuun, on Arttu innoissaan odottamassa, milloin suihku avataan. Sitten herra ryntää äkkiä lipittämään vettä laattojen päältä. Ja toisinaan jos käy muuten vaan kylppärissä, niin Arttu seuraa perässä ja menee vaativan näköisenä seisomaan suihkun viereen. Jos sitten laskee suihkusta hieman vettä Artulle, niin herra lipittää vettä tyytyväisenä ja välillä sen näköisenä ”Voi kun minä en ole pitkään aikaan saanut vettä!”, vaikka vesikuppi olisikin täynnä. :)
Niin, ja suihkusta tuleva vesi ei kelpaa juotavaksi, jos se tulee hanasta. Arttu vaatii, että vesi tulee ihan oikeasti suihkusta, muuten ei vesi kelpaa.

Kaikkialta muualta kuin vesikupista juominen
Muutenkin Arttu mieluiten joisi vettä ihan mistä tahansa muualta kuin vesikupista. Jos vettä on tarjolla omassa vesikupissa ja vaikka jossain muovikulhossa, niin voin vannoa, että Arttu valitsee sen muovikulhon. :D
Etenkin kesäkuumilla Arttu ei jostain syystä edes aina tajunnut juoda, vaikka olisi ollut kuinka kuuma. Paras juomiskeino (suihkun lisäksi) tuolloin oli suihkupullo, josta suoraan suuhun suihkuttamalla Arttu joi vaikka kuinka paljon. Innoissaan lipitti suihkupullosta tulevaa vettä. :) Tässä oli vaan se huono puoli, että myös lattia oli tämän juomissession jälkeen melko märkä. :)

Kuivaaminen saunomisen jälkeen
Arttu on lähes joka kerta mukana, jos käydään suihkussa tai saunassa (lähinnä tuon suihkusta juomisen takia!) ja välillä Arttu itsekin tulee mukaan saunaan. Niinä kertoina, kun Arttu käy saunassa, herra on kovasti sitä mieltä, että hän on nyt kastunut kovasti (vaikkei olisikaan) ja hänet pitää kuivata.
Kun siis minä saan pyyhkeen/kylpytakin päälleni saunan jälkeen, niin Arttu istuu kylpyhuoneen ovella, katsoo minua vaativasti silmiin ja heiluttaa häntää innoissaan, välillä saattaa myös hyppiä vasten innoissaan. Tämä on merkki siitä, että Arttu on mielestään märkä ja tarvitsee kuivausta. Ja sitten Arttu kuivataan omalla kylpypyyhkeellään ja Arttu on niin onnellinen. Tämä on tosi kummallista, koska Arttu inhoaa esimerkiksi tassujen kuivaamista kurakeleillä.

Kakkaaminen
Vaikkei sitä aina uskoisi, niin Arttu on hyvin hieno herrasmies. Arttu nimittäin valitsee tarkkaan miten on soveliasta kakata. Kakkapaikan löytäminen on tietysti tärkeä asia, mutta yhtä tarkkaa on se, miten asettuu kakkaamaan. Arttu nimittäin kääntää AINA selkänsä sekä tielle että ulkoiluttajalle, ja monesti tämä paikalleen asettautuminen vie lähes yhtä paljon aikaa kuin se kakkapaikan löytäminen. ;)

Pissaaminen
En tiedä onko tämä pikemminkin kiireisestä luonteesta kertova piirre kuin hassu tapa, mutta kerrottakoon nyt tämäkin. Arttu siis toisinaan on niin kiireissään menossa eteenpäin pissalenkillä, ettei malttaisi millään pissata. Mutta kun pissattava kuitenkin on, niin Arttu on päättänyt ratkaista tilanteen hyvin osuvalla tavalla: herra nostaa ensin toista jalkaa ja pissaa hetken, sitten astuu askeleen eteenpäin ja nostaa toista jalkaa. :D Tätä voi oikeasti jatkua monen metrin ja monen jalan vaihdon verran. :D

Imurointi
Arttu inhoaa imurointia. Aluksi Arttu pelkäsi imuria ja monesti imuri piti yrittää tappaa.
Nykyisin Artulla on tapana seurata tarkasti, missä imuroidaan; ja jos imurin tielle uhkaa joutua joku Artun rakkaista leluista, niin Arttu tulee hakemaan lelun nopeasti pois imurin lähettyviltä. :D Kaikista hauskinta oli kerran kun imuroin vierashuonetta (eli ns. Artun huonetta), niin herra kävi yksitellen imurointini aikana hakemassa kaikki huoneessa olleet lelut aulaan turvaan. :D

Muoviämpärit
Arttu näki kesällä ensimmäistä kertaa kaloja. Kalat uiskentelivat muoviämpärissä, jossa oli vettä. Arttu katseli niitä ihmeissään, pää kallellaan.
Sen jälkeen jos Arttu on nähnyt muoviämpärin lattialla, niin Arttu on mennyt pää kallellaan katsomaan ämpäriin sisälle. Hetken aikaa Arttu ihmettelee ja katselee, ja sitten lähtee pois.
En tiedä mitä Arttu OIKEASTI ajattelee, mutta ainakin Arttu näyttää ihan siltä, kuin miettisi, että missä ihmeessä ne kalat oikein ovat. :D

Lelun heittämisen rituaalit
Yksi Artun lempileikeistä on lelun heittäminen, mutta siihenkin liittyy niin paljon omia rituaalejaan – asia ei ole yhtään niin yksinkertainen miltä se kuulostaa. ;)
Ensinnä Arttu tulee tökkimään kuonollaan esim. polvesta lelu suussaan, että heitä tätä! Ok, kuulostaa hyvältä, mutta ei Arttu sitä lelua ihan niin helpolla luovuta heitettäväksi. Kun tekee pienenkin liikkeen ottaakseen lelun Artun suusta, niin Arttu pinkaisee pakoon. :D Siitä eteenpäin Arttu sitten ”härnää” lelun kanssa; käy lähellä, mutta jos lelusta koittaa ottaa kiinni, niin juoksee karkuun. Ja jos lelusta saa kiinni, niin siitä pitää ”taistella” vetämällä lelua Artun kanssa. Ja Arttu vetää niin tosissaan, että minä jään monesti häviölle. :)
Vaikka Arttua on kovasti koitettu kouluttaa antamaan lelu pyydettäessä, niin heittämisleikin yhteydessä se ei kyllä onnistu. Ei vaikka kuinka yrittäisi. Onneksi tämä taitaa olla rodun piirre, eikä ”vika” ole ainoastaan Artussa; luin joskus keskustelupalstoilta samanlaisista petit bassetien heittoleikeistä, eli ilmeisesti tämä on ihan normaalia. :)
No, sitten jossain vaiheessa kun sen lelun (joka useimmiten on Markon vanha sukka, se on Artun mielestä paras heittolelu) saa käsiinsä heitettäväksi, niin tähänkin liittyy kaikkea hauskaa.
Arttu, joka tasan tarkkaan tietää, mitä ”Istu” –käsky tarkoittaa, unohtaa sen totaalisesti, kun on niin innoissaan lelun heitosta. Arttua jos pyytää istumaan, niin herra yleensä skippaa pari ensimmäistä komentoa ja ehkä kolmannella komennolla hypähtää suoraan maahan makaamaan, tassut niin kiinni maassa kuin vaan on mahdollista (tämä on koirakoulun peruja; siellä ei saanut herkkua, jos ei tassut olleet kunnolla kiinni maassa ja sen opin Arttu on painanut syvälle päähänsä). Ja vaikka kuinka yrittäisi, niin ei Arttu sieltä saa enää istumaan. :D
Ja sitten kun lelun heittää, niin Arttu unohtaa aivan kaiken muun ympäriltään. Siis jopa huonekalut. Arttu seuraa lelun heittokaarta suoralinjaisesti ja oikaisee ihan minkä tahansa yli. Yleensä lelu heitetään sohvan yli käytävään, joten luonnollisesti Arttu hyppää sohvan yli, useimmiten sohvatyynyjen ja käsinojan kautta lattialle. Ja jos sohvalla erehtyy joku tällöin istumaan, niin voi olla varma, että Arttu ponkaisee kovalla vauhdilla myös hänenkin ylitseen. Onpa Arttu kerran oikaissut sohvapöydän kautta sohvalle pyyhkäisten pöydällä olleen kaitaliinan lattialle. :D

Voi olla, että joku hassu tapa jäi vielä mainitsematta - palaan asiaan, jos tulee mieleen. Tai jos Arttu kehittää itselleen vielä lisää hassuja tapoja. ;)